torstai 22. kesäkuuta 2017

Uhkeat omenapuut


Sillä välin kun kyläiltiin mummolassa puolentoista viikon ajan, meidän omenapuut pihamaalla repesivät rilluttelemaan! Näemme nyt ensimmäistä kertaa pihaa vehreänä, ja onpa tuo muutos aivan uskomaton! Pensasaidat ovat talvisin pelkkää harmaata risukkoa, mutta nyt kun lehdet puhkesivat, pihalle ei tieltä näe ollenkaan.


Omenapuut ovat aivan mielettömän kauniita. Kukkia on ihan järjettömästi! Vanhoissa tonteissa parasta on ehdottomasti vanha puusto. Eihän tällaista ehdi nähdä koko elämän aikana, jos eivät puut ole jo valmiiksi olemassa.





Tuleekohan jokaisen kukan paikalle omena? Kukkia on ainakin miljoona! Minä tiedän jo, mitä annan tänä jouluna joululahjoiksi.





Kukkapenkkikin on rehahtanut meidän loman aikana. Suoraan maahan kylvetyt porkkanat ja yrtit ovat yllättäen lähteneetkin kasvamaan, samoin peruna on noussut pintaan. Kaikkein parhaiten kuitenkin ovat menestyneet rikkaruohot, joita on määrällisesti eniten. Myös koossa rikkaruohot selättävät harkiten kasvatetut kasvit.


Nämä ovat taas niitä hetkiä, kun käy itseä oikein kovasti sääliksi. Onko tuo punainen kasvi nyt rikkaruoho vaiko joku säästettävä kasvi? Miten ihmeessä näistä voi tietää. Miksi se on levinnyt joka paikkaan, vaikka ihan vasta nyhdin koko penkin yksi neliösenttimetri kerrallaan.








Kukkivat omenapuut ovat todella näyttäviä, ja koko piha näyttää niiiiin kauniilta! Valkoisia omenankukkia on varissut myös nurmikon peitteeksi. Kestäisipä tämä vaihe oikein, oikein pitkään!

 
Meillä on vielä juhannuksen kauppareissu edessä, ja sitten aletaan valmistella keskikesän juhlaa. Eihän keneltäkään vain ole päässyt unohtumaan, että tästä eteenpäin aina jouluun saakka päivä lyhenee yksi kerrallaan. Kyllä sitä sopii juhlistaa!

 
Oikein hauskaa juhannusta kaikille!

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Kesätunnelmissa


Kesä ja mummolan lihapadat! Ollaan muksun kanssa asettauduttu mummolaan lomailemaan ja sukuloimaan. Vielä muutama juttu täytyy hoitaa ja sitten matkataan takaisin arkiseen kotiin.


En ole koskaan itse löytänyt poron sarvia metsästä, mutta tätä paripuolta sarvea olen aina ihastellut mummolassa. Eikö se olekin aika sisustuksellinen esine!





Mummoilupäivät ovat kuluneet monenlaista hyödyllistä nuukailupuuhaa touhutessa. Ensimmäisenä keräsimme siskon kanssa pienet nokkoset, ja pakastin niitä pakkaseen talven varuille. Pinaattikeittoa meillä tulee syötyä aika usein, mutta vastaavaa nokkoskeittoa en ole koskaan edes maistanut. Onkohan se hyvää?


Kuusenkerkät olivat vielä mummolaan saapuessa liian pieniä, mutta eilen ne olivat jo valmiita poimittaviksi. Niistä keitellään paraikaa kuusenkerkkäsiirappia, joka on kuulemma hyvä yhteen jos toiseenkin asiaan aina yskänlääkkeestä lähtien. 


Kuusenkerkät ja nokkoset ovat molemmat uusia kokeiluja. Toivottavasti niistä tulee maistuvia ja muutenkin onnistuneita. Ajatella, kuinka paljon ulkona olisi puhdasta ja terveellistä ruokaa ihan itsekseen kasvamassa, kun vain osaisi niitä hyödyntää.





Koivu olisi juuri näin juhannuksen alla sopiva vastojen tekemiseen. Katsoin Youtubesta vastansitomisohjeet ja koetin tehdä perästä. Opasvideolla papparainen sitoi vastan muutamassa minuutissa ja itse nyhjäsin risujen parissa puoli päivää. Pientä harjoitusta näkyy vielä vaativan, mutta ehkä seuraava onnistuisi jo paremmin.








Mummolassa täytyy tietysti myös aina vähän ommella. Ensimmäiset shortsit olivat niin pienet, että menivät serkkutytölle, mutta toiset ja kolmannet onnistuivat aivan nappiin! Tosi kiva, kun löytää toimivan kaavan ja voi vain toistaa samaa mallia kerta toisensa jälkeen. Muksu olikin jo kasvanut yli edelliskesän vaatteistaan.
 
















Koirat ovat saaneet rymytä päivät pitkät vapaina. Ne ovat olleet aivan erityisen onnellisia, haisevia ja likaisia. Onpahan meillä tympeä palata takaisin kaupunkiin näin kivan maalaisloman jälkeen!


perjantai 9. kesäkuuta 2017

Kesäisempi siivouspäivä


Vihdoinkin lämpöä! Ihan yllättäen kaiken sen syksyisen ankeuden keskelle tuli hellekelit. Nyt tarkenee ulkonakin ilman takkia!

Meille on tulossa pitkän matkan vieraita viikonloppuna, ja sitä varten täytyi tietysti puunata paikat tip top -kuntoon. Nyt on pyykätty, tiskattu, mopattu ja pyyhitty pölyt viimeisen päälle. Nostin värikkäät Kastehelmet kuistille, jossa ne näyttävät erityisen hyviltä valkoista vasten. Olen kaivannut valkoisen pinnan tuomaa raikkautta, ja onneksi sitä löytyy edes kuisteilta.


Joistakin kulmista ja listojen alusista näkee, että kuisti on ennen ollut lattiaa ja ilmeisesti kattoakin myöten myrkynvihreä. Valkoinen on minusta oikein hyvä valinta :)





Olenhan muistanut jo leuhkia omenapuillamme? Niitä löytyy kaksi kappaletta, ja ne vaikuttavat olevan eri lajiketta. Veikkaisin, että piha tulee olemaan aika vehreä ja suojaisa, kunhan pensasaidat ja omenapuut puhkeavat kunnolla lehteen. Toisen puun alle kannoin kirpparilta keväällä löytyneet rottinkikalusteet. On jotenkin aivan erityisen hienoa ja juhlavaa, että ainoastaan meitä varten on olemassa puita, pensaita, multaa ja hengitystilaa.

 






Siivouspäivän jälkeen voikin sitten nostaa ketarat kattoon! Toivottavasti nämä lämpimät, kesäiset kelit kestävät pitkälle syksyyn saakka. 


perjantai 2. kesäkuuta 2017

Kesäkuun toinen


Kesäkuun toinen ja varsinaiset pelleilykelit meneillään! Keskiviikkona ja torstaina on Oulun seuduilla satanut rakeita, ja eilen illalla alkoi sellainen tuulenmyräkkä, että en ihmettelisi jos peltikatto lähtee pian päältä! Koiriahan säätilanne ei kiinnosta vähääkään, ja aina on päästävä illalla viimeisenä ja aamulla ensimmäisenä nuuskuttamaan joka ikinen pajunkorsi ja kivenkannikka lähiseuduilla. Tämän on pakko olla jonkinlainen rangaistus.


Bikinit, rantapyyhe ja pihagrilli saavat vielä odotella parempia kelejä, mutta kesäloma saapuu silti vääjäämättä. Huomispäivä vielä ja sitten saa muksukin villiintyä kahden ja puolen kuukauden ajan! Vitosluokka jää nyt taakse, ja mammalla pukkaa ikäkriisiä.








Löysin kirpparilta hauskannäköiset verhot, joiden ulkonäöstä en olekaan enää aivan varma. Toisaalta retrojutut miellyttävät silmää, mutta jotenkin ne ei sitten paikoillaan kuitenkaan enää näytä niin kivoilta. Moni näyttävä asia kaipaa ympärilleen tilaa ja valoa. Elmo-rassukin näyttää aivan nuutuneelta ja räjähtäneeltä! Se pitäisi ehdottomasti viedä parturiin.





Kuinka te muut olette pärjänneet tämän alati jatkuvan takatalven kanssa? Onko vika nyt asenteessa vai onko peli tosiaan menetetty?