keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Maisemataulu makuusopessa


Harmillisen vähän aikaa kesti omenapuun kukkiminen, mutta onneksi puu sentään ilman kukkiakin on mahtavan rehevä ilmestys. Kesällä ikkunat ovat aivan kuin tauluja, kun heti pihalla vastassa on rehevä vihreys.

Syksyllä lehdet putoavat ja näkösuoja hälvenee. Sitten on pakko laittaa verhot, mutta vielä ainakin hetken ajan saa nauttia  paljaasta näkymästä. Ehkä se johtuu pienistä neliöistä ja pinkopahvilla päällystetyistä seinistä, että pölyä tuntuu kertyvän ihan eri tavalla kuin ennen. Verhot saivat lähteä ensimmäisenä, ja matotkin ovat kyllä vähän siinä ja siinä.








Kuvailin eilen Pelastusarmeijan kirppisjuttuja ja huomaan vasta kuvia katsoessa, että unohdin siniset juomalasit hyllylle! Nyt on ollut kirppistelystä piiiiitkä tauko, mutta sekin täytyy lisätä mukavien tehtävien asioiden listalle. Maalaamista ja kirppistelyä siis luvassa, kunhan ensin saa pakolliset asiat alta pois.


6 kommenttia:

  1. Kaunis on maisema ikkunasta katsoessa. Eilinen myräkkä täällä Espoossa sai minun kauniit maisemat vähän rupsahtamaan. Nyt tarvitaan muutama aurinkopäivä ja maisemat ovat taas ihan erilaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä Oulssa on tänään satanut oikein urakalla. Mutta onpa hyvä, ettei tarvitse pottumaata ruveta erikseen kastelemaan! Kauhean kätevää :)

      Poista
  2. Hyh. Nuo ikkunat ovat kyllä kamalat. Ihan samanlaiset kuin lapsuudenkodissani olivat. Helppo nähdä koska teidän talossanne on ikkunaremppa tehty.

    Tuollaisiin jos vielä törmäisin, maalaisin ne valkoisiksi ennen kuin yksikään tavara kotiin muuttaisi.

    Mutta tuo! Taulu on niin hieno, että noiden pokien pitäisi olla kultaiset! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikkunat ovat juuri mieleni mukaiset <3 Ei kun onhan ne oikeasti tosi rumat, mutta me ollaan tässä vain vuokralla, enkä todellakaan edes haaveile niiden maalaamisesta. Huh sitä työtä ja vaivannäköä, kun noita rupeaisi rassaamaan! Voin kokeilemattakin kuvitella, miltä tuntuisi tunkea juuri maalattuja karmeja takaisin vanhoille paikoille, kun ne eivät enää maalikerrosten jälkeen enää sovikaan.

      Jos itse omistaisin alkuperäiskuntoisen rintamamiestalon, en varmaankaan uusisi ikkunoita muuta kuin pakon edestä. Kuistilla ja ullakolla on vielä vanhat, alkuperäiset, valkoraamiset ikkunat. Sellaiset, joiden lasit ovat valuneet. Minusta ne ovat tosi kauniita. Oikeastaan eniten huolehtisin siitä, ovatko uudet ikkunat liian tiiviitä. Vanhat ikkunat kun falskaavat niin, että ilma pääsee paremmin kiertämään. Nämä "uudet" ikkunat eivät kyllä vedä yhtään.

      Minäkin ajattelin juuri samaa: pihamaisema on niin kaunis, että ikkunankarmien pitäisi olla sellaiset oikein arvokkaat ja krumeluurit kultakehykset!

      Poista
  3. Minulla ei ole keittiössä myöskään verhoja, mutta ainoastaan siitä syystä, että en ole saanut aikaiseksi niitä ommella. Mutta hyvä se on ollut näinkin ja valoisa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välistä sitä aina kaipaa verhoja ja oikein näyttävää kuosia. Sitten alkaa rasittaa pölyn määrä, ja väritkin tuntuu aina jotenkin niin kauhean synkiltä ja hallitsevilta!

      Meillä ei ole nyt minkäänlaisia verhoja ikkunoissa, edes sälekaihtimia. Meinasin ostaa syksyksi ihan perusmustat rullaverhot!

      Poista

Mukava, kun jätit jälkesi!